Eija Stigzelius-Valtanen sanoo olevansa muotiagenttina ja vaatekauppiaana unelmiensa ammatissa.
Olen aloittanut vaateurani tukkupuolella, naisten vaatteiden agenttina myymällä eurooppalaisia tuotemerkkejä vähittäisliikkeille ympäri Suomea. Mallistot ovat matkan varrella vaihtuneet, nykyiset merkit pysyneet kyllä jo useita sesonkeja. Parisenkymmentä vuotta sitten heräsi kipinä myös omasta vähittäismyymälästä. Silloin aloin ostamaan omilta edustamiltani merkeiltä varastotavaraa ja Femeia Fashion Shop perustettiin. Ensin liike oli avoinna vain agentuurin myyntisesonkien välissä samalla kadulla pienemmissä tiloissa. Nykyisellä paikalla Femeia Fashion on toiminut tänä keväänä 10 vuotta. Lisäksi liikkeen yhteydessä toimii Outlet-osasto, missä myydään mallikappaleita ja poistotuotteita edullisesti. Moni ihmettelee, miten näin syrjässä voi mikään liike menestyä, mutta uskon, että kaupan sijainti pois valtavirrasta on vain hyvä juttu. Mikäli olisimme menneet isoihin kauppakeskuksiin, uskon, että liikettä ei enää edes olisi. Nyt meille on helppo tulla julkisilla ja oman auton saa helposti suoraan liikkeen eteen.
Femeia Fashion Shopin myyntitiimiin kuuluvat Eijan lisäksi 2 muuta myyjää: Nina ja Pirjo. Molemmat ovat olleet mukana kuvioissa jo useita vuosia
Onnistuneet ostot ovat kannattavan vaatebisneksen edellytys.
– Pelkkiä sesonkiostoja ei enää tehdä varastoon kuten 1980- ja 90-luvuilla. Nyt mallistot täydentyvät ja muuttuvat koko ajan. Nyt on paljon mallistoja, joilta tulee uutuuksia kerran kuukaudessa.
Nykyään valikoimissa on omien edustusten lisäksi myös vaihtuvia trendikkäitä, aikuisten naisten Scandinavisia tuotemerkkejä ja asusteita.
– Mukana pitää aina olla sellaista, mistä tietää, että se menee, mutta myös jotain herkkuja ja erikoisuuksia.
Asiakaskuntani tulee laajalta alueelta, varmaan n. 30% Helsingin ulkopuolelta.
Sähköpostirekisterissäni on satoja kanta-asiakkaita, joille ilmoitan tapahtumista, uutuuksista jne. parikin kertaa kuukaudessa.
Koska asiakkaiden ikä- ja kokokirjo on laaja, on haastavaa löytää jokaiselle vartalotyypille ja tyylille juuri se oma juttu.
Eija väittää, ettei ole enää niin kiinnostunut omasta pukeutumisestaan kuin nuorempana, mutta se ei taida olla ihan totta.
– Viihdyn simppeleissä ja liikkeen henkilökunnan mielestä liiankin samanlaisissa vaatteissa. Toisaalta minun pitää myös olla mallina ja esimerkkinä edustamieni tuotteiden puolesta.
Tykkäyksiä tulee oikein mukavasti.
– Monet asiakkaat katsovat aina ensin, kuinka olemme pukeutuneet. Myymme vaatteita jopa suoraan päältämme, jos niitä ei satu enää olemaan rekissä.
Eija on mielissään, kun henkilökohtainen palvelu tuottaa tulosta ja juuri oikeanlaisista vaatteistaan nauttivan asiakkaan hyväolo näkyy ulospäin.
– En pidä pakkomyynnistä. Uskallan jo tällä kokemuksella sanoa asiakkaille, toki hienovaraisesti, jos vaate ei sovi tai on vääränkokoinen. Jos asiakkaalle tulee yhtään sellainen olo, että tuputetaan, hän ei todennäköisesti tule uudelleen.
Moni sanoo nykyään jo ovella, ettei tartte yhtään mitään ja aikoo vain katsella, mutta kun seurailee asiakkaan ilmeitä ja liikkeitä kaupassa ja osaa esitellä hänelle sopivia juttuja, usein mieli tekeekin jotain uutta ja kaupat syntyvätkin tai sitten hän palaa takaisin parin päivän kuluttua.
Asiakkaat ovat oppineet luottamaan kauppiaaseen.
Ihaninta palautetta tässä työssä on kuulla miten asiakas on ollut tyytyväinen ostamiinsa vaatteisiin, saanut kehuja, kertoo, että jostain vaatteesta on tullut hänen luotto- ja lempivaate. Tällöin hän varmasti palaa uudelleen ja kenties tuo ystävänsäkin ostoksille.
Tämä työ vie mennessään.
Päivät venyvät usein pitkiksi ja perhe joutuu joustamaan. Myyntisesonkien aikana on messu-ja myyntikokousmatkoja ulkomaille, tukkumyyntiä tehdään sesonkeina myyntikonttorilla myös viikonloppuisin ja myyntireissuja maakuntiin pitkin viikkoa. Kuitenkin tämä homma on verissä, enkä osaisi kuvitella tekeväni mitään muuta.